Joka kodin suuri nimikirja (Pirjo Mikkonen - Sirkka Paikkala) kertoo seuraavaa:

Jo 1500 - 1600-luvulla ovat Martikaiset levinneet kaikkialle Savoon ja Karjalaan, jotka ovat edelleen nimen valta-aluetta. Kannaksella on Martikaisia asunut erityisesti Valkjärvellä mutta paljon myös Kivennavalla. Heitä on ollut runsaasti myös mm. Kurkijoella ja Iisalmen seudulla. Eteläisestä Savosta on Martikaisista paljon tietoja Juvan ja Pellosniemen vanhoista suurpitäjistä (jo 1541).

1500-luvulla esiintyy Martikaisia myös Kainuussa (Hen Marttickan 1560) ja 1600-luvulla Etelä-Pohjanmaalla (Sigd. Martikainen 1657 Lapua). Sukunimeksi on Martikainen kehittynyt isännimestä; Martin kansanomaisia puhuttelumuotoja on vanhastaan ollut mm. Martikka. - Esim. juss martika 1549 l. Jussi martickaij 1551 Muolaa, Juuan Marttikaine 1566 Kivennapa, Matz Martikain 1647 Liperi, Anders Martikainen 1641 Pielisjärvi, Anders Martiikan 1559 Juva, Hannus Marttichan 1559 Pellosniemi, Per Olsson Martikainen 1546 Lapinlahti, Hans Marttikaine 1566 Ol. Pyhäjärvi.

Taannoisessa sukukokouksessa tästä aiheesta pidetyssä esitelmässä katsotaan vähän kauemmaksi.

Sukunimi Martikainen lienee muotoutunut nykyiseen kirjoitusasuunsa Savossa ja Karjalassa 1300 ja 1500 lukujen välisenä aikana. Pidetään todennäköisenä, että nimi (Martikainen) viittaa Pyhään Marttiin (katso linkki: Martinus Toursilainen). Kristinuskon tulo 1100-1300 luvuilla antoi kasteessa monille pakanoille uudet nimet, joista useat viittasivat pyhimyksiin. Niinpä joku lienee saanut nimen "Martin omistama". Pääte "-nen" lienee aikanaan suomen kielessä tarkoittanut omistamista.

Martikainen on varsin yleinen nimi, joten voi olla, että useammallekin on annettu samaan pyhimykseen viittaava nimi. Toisaalta Suomessa on erilaisia "Mart-" alkuisia nimiä, mikä viittaa siihen, että suvut / yhteisöt ovat muokanneet kasteessa annettuja nimiä erottuakseen toisistaan.